Vauva lehden raskauslaskurissa sanotaan: Äiti oppii vähitellen tuntemaan vauvan liikkeet ja vuorokausirytmin.

Olen ollut enemmän ja vähemmän peloissani koska en oikeastaan ole tuntenut mitään liikkeitä. Lisäksi jatkuva heikotus (väsymys ei ole enää aikoihin ollut pahaa) pelottaa. Tänään menin sitten lääkärille koska en kestänyt enää päässäni pyöriviä kauhuajatuksia ja jatkuvaa itkeskelyäni. Viimeisen viikon aikana vatsa on kasvanut huomattavasti ja tunnen sen kasvavan joten järki sanoi että ei ole hätää vaikken liikkeitä tunnekaan. Lääkäri kuunteli sydänäänet ja sanoi niitten olevan vahvat ja kaiken siltä osin kunnossa.

Minulla taas on testin mukaan lievä masennus. Kiukuttaa ja harmittaa. Miten voin olla masentunut, kun vuosia yrittämämme pikkuinen vauva kasvaa kohisten kohdussani. Tuntuu jopa hassulta sanoa tätä masennukseksi minuahan vaan itkettää koko ajan. Osaan kyllä silti nauttia elämästä ja mukavista ja arkisistakin asioista. Olen aiemmin kärsinyt keskivaikeasta masennuksesat ja se lohduttomuus mikä silloin oli, on täysin eri asia kun tämänhetkinen itkeskelyni.

Lepäilen nyt muutaman päivän kotosalla, yritän olla ajattelematta työasioita ja teen oloni ( ja mieleni ) mukavaksi.